Yksi erikoisimmista harrastuksistani on hautausmailla kierteleminen samoin kuolinilmoitusten lukeminen. Ehkä se kertoo myös minusta jotain, mutta itse näen sen yhtenä tapana päästä ”kiinni” ihmisten elämiin. Ei niinkään, että tietäisin heistä oikeasti yhtään mitään muuta kuin sen mitä kivessä tai ilmoituksessa lukee.
Sekä kivet että ilmoitukset nostavat esiin useita mietteitä siitä minkälaisen elämän kyseinen henkilö on elänyt. Onko työ ollut hänelle tärkeä asia, jos titteli on kaiverrettu hautakiviin ja lisätty kuolinilmoitukseen? Kuinka paljon identiteetti on rakentunut ulkoisille arvonimille ja kuinka suuren osan läheiset, jotka on lueteltu ilmoituksen alalaidassa, ovat saaneet kyseisen henkilön ajasta.
Lasten osalta mietin, kuinka suuri on vanhempien tuska. Löytyykö heidän lähipiiristään henkilöitä, jotka osaavat lähestyä heitä ilman pelkoa. Antavatko vanhemmat surun tulla ja pysyvätkö läheiset silloin vielä vierellä vai säikähtävätkö he sitä pelkoa, joka nousee heidän sisimmistään ”lasten ei tulisi kuolla”. Onko olemassa ihmisiä, jotka pysyvät vierellä, vaikka sanat ja selitykset loppuvat?
”Merkkihenkilöiden” haudoilla mietin, että miksi ja millä perusteella kyseinen henkilö nostetaan puheissa muita ihmisiä merkityksellisempään asemaan. Totta on, että he ovat ehkä tehneet/luoneet jotain joka objektiivisesti mitattaen on nostanut heidät useamman ihmisen tietoisuuteen. Mutta ovatko he merkityksellisempiä kuin ns. tavalliset ihmiset?
Tämä kai riippuu siitä miten merkityksellisyys määritellään.
Itse näen asian niin, että merkityksen kullekin ihmiselle antavat toiset ihmiset eivät ulkoisesti mitattavat saavutukset. Toisen ihmisen kohtaaminen ihmisenä on tärkeämpää kuin ulkoiset kriteerit ja pieni aito kohtaaminen voi jopa muuttaa toisen ihmisen elämän parempaan suuntaan. Onko tämä vähemmän merkityksellistä kuin suuret mitattavat saavutukset? Näen, että inhimillisyyden osalta merkittävyys voidaan mitata objektiivisesti hyvin pienissä yksiköissä. Koska lopulta kuka voi aidosti sanoa, että isomman hautakiven omistaja oli merkittävämpi henkilö, kun vieressä lepäävä pienemmän hautakiven saanut ihminen? Molemmat koskettivat ja jättivät jälkensä toisten ihmisten elämiin ja niiden jälkien seurauksia ei pysty kukaan etukäteen arvottamaan. Itselleni merkitykselliset ihmiset elivät hyvin lyhyen ajan ja se on opettanut minua katsomaan ihmisiä tekojen ja sanojen takana. Oikein tai väärin, minulle se on antanut yhdenlaisen ja tärkeimmän suunnan elämässäni
Be the first to reply